Mika Kulju on kirjoittanut sotia, urheilijoita ja yritysten tarinoita kolmen vuosikymmenen ajan. Nyt hän siirtyy Raatteen Portin talvisotanäyttelyn johtajaksi, paikkaan jossa hänen isoisänsä johti konekivääriryhmää talvisodassa. Matka sinne alkoi hiihtouralta, kulki Yleisradion Urheiluruudun kautta ja jatkui yli 40 000 kappaletta myyneen Raatteentie-kirjan kautta. National Geographicin Eurooppaa puolustamassa -sarja vei Kuljun kertomaan pohjoisen sotahistoriaa kansainväliselle yleisölle, ja parhaillaan hän viimeistelee Mannerheim-kirjaa, joka käsittelee marsalkkia sotahistorian ulkopuolelta: seikkailijana ja kosmopoliittina.
Brutaalin hyökkäyssodan naapuri herättää
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti Kuljun mukaan kaiken. Suomella on yli 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa, ja Nato-jäsenyys toi arktisen alueen strategisen merkityksen uuteen valoon. “Kun asumme brutaalia hyökkäyssotaa käyvän maan naapurissa, niin kyllä nämä asiat valitettavasti alkavat kiinnostaa myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole ehkä kiinnittäneet niihin niin paljon huomiota aiemmin.” Kulju on silti kyyninen: ihmiskunta ei ota opikseen. Siitä huolimatta hän pitää sotahistorian tuntemista välttämättömänä. “Sotahistorian lukeminen ja siihen tutustuminen on kaikkein parasta rauhankasvatusta. Jos siihen ihan oikeasti perehtyy, niin ei sitä halua itse kokea eikä sitä halua myöskään läheisilleen kokemukseksi.”
Oulun ihme syntyi rohkeudesta, ei perusteista
Sotahistoria tarjoaa Kuljun mukaan analogian myös elinkeinoelämälle. Oulu brändäsi itsensä teknologiakaupungiksi jo 1980-luvulla, ennen kuin sillä oli siihen oikeasti perusteita. Pikkuhiljaa imagosta tuli todellisuus ja Oulusta maailmanluokan teknologiakeskus. Saman rohkeuden Kulju haluaa nähdä nyt matkailussa ja kaupunkikehityksessä. Oulu 2026 -kulttuuripääkaupunkivuosi, uusi jalkapallostadion ja areenahanke rakentavat puitteet, mutta Kulju muistuttaa, että myös kaupunkilaisten oma osallistuminen ratkaisee. “Kyllä Suomen menestys on saavutettu enemmän diplomatialla kuin sotimisella.” Sama pätee hänen mukaansa pohjoisen yrityselämään: verkostoituminen ja ennakkoluulottomuus rakensivat Oulun ihmeen, ja ne voivat rakentaa sen uudelleen.
Valokuva: Teija Soini