Janne Hietaniemi on seurannut cleantech-alan hypekaaria jo kahden vuosikymmenen ajan. Vetyautot piti tulla, ei tullut. Nyt vety on taas agendalla, mutta eri syistä ja eri markkinoille. Business Oululla cleantech- ja teollisuusasiakkuuksista vastaava Hietaniemi näkee Pohjois-Suomen olevan historiallisen murroksen kynnyksellä. Datakeskukset ja vetytaloous virtaavat pohjoista kohti, ja kysymys on enää siitä, kenen taskuun hyöty päätyy.
Datakeskuksiin myöhässä, vetyyn ehkä liian aikaisin
Ajoitus ratkaisee kaiken. Hietaniemen viesti yrittäjille on harvinaisen suora:
”Datakeskusten osalta, jos et oo nyt vielä mukana, saattaa olla että on jo myöhäistä.”
Kajaanin datakeskukset ovat jo opetus: siellä mukaan päässeillä oululaisilla yrityksillä on nyt täysi kalenteri.
Vetytaloous on eri asia. Se etenee regulaation ja isojen toimijoiden ehdoilla, eikä pienyritysten kannata vielä laittaa kaikkea peliin. Hietaniemi suosittelee seuraamaan tilannetta tarkasti, ellei yrityksellä ole oma konkreettinen bisnesidea sinne valmiina.
Unelmaa ei voi loputtomasti lykätä
Hietaniemi puhuu ajoituksesta myös omasta kokemuksestaan. Hän hyppäsi yrittäjäksi 2013, rakensi kansainvälistä cleantech-startuppia 16 sijoittajan voimin, ja näki hankkeen hiipuvan kun avainpartneri vaihtoi omistajaa. Silti katuminen ei kuulu sanavarastoon:
”En kestäisi, että olen unelmoinut, enkä koskaan edes yrittänyt.”
Sama logiikka pätee alueeseen. Investointibuumi on näköpiirissä mutta ei ikuinen. Hietaniemi haluaa, että Oulu ei toista menneiden nousukausien virhettä, jolloin arvo valui alueen ulkopuolelle. Nyt tarvitaan osaomistusta, maanomistuksen pitämistä omissa käsissä ja pitkäjänteisiä rakenteita. Hietaniemi haaveilee jopa Norjan öljyrahaston kaltaisesta pohjoisen tulevaisuusrahastosta:
”Rahasto tai säätiö, joka pitäis huolta nykynuorista ja niiden lapsista vielä vaikka viidenkymmenen vuoden päästä.”